Suomenkielen kanssa olikin jo vaikeuksia mutta kyl se siitä lähti sujumaan ja sitten automatkalla ei oikein ollukaan mitään puhuttavaa. Puhuttiin sitten veroprosenteista ja Suomen kansantaloudesta. (Ne ketkä mut tuntee, tietää ettei nää oo mun yleisimpiä puheenaiheita :D)
Sitten päästiin kotiin ja olihan se outoa. Kotona oli outo tuoksu mutta muuten kaikki oli ihan samalla tavoin kuin ennen. Jotenkin kun on itse muuttunu niin paljon vuoden aikana, odotin että muutkin on muuttunu. Mutta ei ole.
Kuten kaikille oon sanonu, mikään ei oo kotona muuttunut, paitsi minä.
Päivät valuu hirveen hitaasti eteenpäin kun ei ole oikein mitään tekemistä, töitä oon ettiny mutta ei nyt ainakaan vielä oo onnistanut.
Koulun alkua odotellessa että sais jotain tekemistä.
Yöt on pahimpia, kun iltasin tulee vaan pyörittyä sängyssä ja mietittyä Saksaa ja sitä, minkä jätin taakse. Unia näen vieläkin saksaksi, ja aamulla herään itku kurkussa, kun tajuan olevani Suomessa.
Jotenki ollu tää sopeutuminen mulle tosi vaikeeta, ehkä tää tästä lähtee, viimeistään kun koulut alkaa ja saa jotain rytmiä tähän elämään. Niin mä ainakin toivon. Mutta ainakin se on varmaa, että mulla oli todella mahtava vuosi, kun sinne Saksaan on jo nyt niin kova ikävä!
Nyt on semmoinen matkakuume että tässä on Saksan yliopistoja tullu kateltua. Mistäs sitä tietää, jos lähtis vaikka takasin Kieliin opiskelemaan..
Tämä taitaa jäädä mun viimeiseksi blogimerkinnäksi, kun tää vaihtovuosikin on nyt ohi. Kommenttia saa laittaa tulemaan, vielä käyn kuitenkin tarkastamassa kommentit yms. ja vastailen parhaani mukaan:)
Lähtekääpä ihmiset sinne maailmalle, se on aika hieno paikka:)
Hampurin lentokentältä, siinä näkyy myös vuoden pinssienkeräilyn tulos!
Tschüss!
<3
Jenni
olis ollu kiva saada joku postaus sun saksan kielen oppimisesta :) kun muokin kiinnostais juuri saksaan lähteä. Ja kun ny vasta lukiossa aloittelen saksan opinnot niin kuinka nopeasti oppii puhumaan ja kuinka hyvin saksaa loppujen lopuksi puhut ? :P hyvää kesän jatkoa ja sopeutumista Suomeen :)
VastaaPoistaMiekin alotin saksan vasta lukiossa ja kolme kurssia sitä luin.. Siinä joulun jälkeen se kieli sitten lähti sujumaan ihan kunnolla ja kyllä mie nyt uskaltaisin väittää että puhun sujuvaa saksaa:) Lähe vaan Saksaan, se on aika mahtava maa:)
VastaaPoistaVau mikä teksti...mä luulen että tulen kokemaan jotakin samanlaista kun itse täältä kotiudun ensiviikolla... Pelottaa ihan kamalasti, miten minun käy; vaikka neljä kuukautta ei ole mitään verrattuna kymmeneen, niin on tässäkin ajassa ehtiny melkoisen hyvin kiintymään tähän paikkaan. Kun arki sujuu niin mutkattomasti täällä, mulla on ihan oma (ja omanlainen) elämä täällä, enkä haluaisi siitä luopua.
VastaaPoistaKyllä siihen koti-Suomeenkin kai tottuu. Mutta joskus käy myös niin, että se sydän jää lopullisesti toiseen paikkaan, eikä siinä sitten autakaan muu kuin lähteä hakemaan sitä takaisin... Tsemppiä jatkoon :)
Jep.. Noh, toivotaan että sulla onnistuu toi kotiutuminen vähän paremmin:) Ku jotkut on sanonu että menny kotiutuminen hirveän hyvin mut mun kohdalla kävi toisin..
VastaaPoistaMusta tuntuu että mulla on vaan lähtö takasin Saksaan edessä ettimään sitä sydäntä joka jäi sinne:)
Oi vitsi, tuntuu niin uskomattomalta että paluu on pahempi kun lähtö tai sitä ei uskois että vuodessa ehtii kiintyä niin paljon johonkin paikkaan! Mutta ehkä ymmärrän sitten kun oon ite menny ja kokenu (ehkä) saman!
VastaaPoista